Suomessa kokoontuneet Somalia-asiantuntijat uskovat rauhaan

Somalien itsensä on johdettava maan rauhanprosessia. Erityisesti muualla maailmassa asuvilla somaleilla on paljon annettavaa, todettiin Helsingissä tällä viikolla järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa. Osallistujien mukaan Somalia ei ole vielä menetetty tapaus, vaikka humanitaarinen kriisi onkin pahimmillaan konfliktin 20-vuotisessa historiassa.

“Osallistujat vakuuttuivat siitä, että taistelijat voidaan suostutella rauhaan”, sanoi seminaarin toinen puheenjohtaja, Suomen Somaliliiton edustaja Arshe Said seminaarin tiedotustilaisuudessa torstaina.

Ulkoministeriön, eduskunnan AWEPA-ryhmän (European Parliamentarians for Africa), Kirkon Ulkomaanavun sekä somalijärjestöjen järjestämän seminaarin tavoitteena oli etsiä keinoja Somalian takkuisen rauhanprosessin edistämiseen. Myöhemmin osallistujien suosituksista  julkaistaan raportti, jota aiotaan jakaa muun muassa YK:n toimijoille Somaliassa.

Osallistujat olivat tyytyväisiä keskusteluihin, sillä tapahtuma onnistui tuomaan yhteen ihmisiä, jotka eivät muuten edes keskustele keskenään: 40 osallistujan joukossa oli muun muassa eri somaliryhmittymien edustajia eri puolilta maailmaa, tutkijoita, entisiä poliitikkoja ja kansainvälisen yhteisön, kuten YK:n ja EU:n edustajia.

“Tilaisuus oli todella ainutlaatuinen. Yleensä konferenssit ovat esimerkiksi pelkästään akateemisia, mutta nyt eri alojen ihmiset pääsivät keskustelemaan”, Said kiitteli.

Somalit johtoon

Sisällissota on repinyt Somaliaa jo 20 vuotta, eikä maassa ole toimivaa keskushallintoa. Ensi vuonna päättyy maan väliaikaisen hallituksen mandaatti.

“On pohdittava, miten siitä päästään eteenpäin. Mitä esimerkiksi diaspora voi tehdä edistääkseen rauhaa, mitä kulttuurin, kansalaisyhteiskunnan ja naisten avulla voidaan tehdä”, sanoi kansanedustaja (vihr.) ja ulkoministerin Afrikan kriisien erityisedustaja Pekka Haavisto, joka toimi myös seminaarin toisena puheenjohtajana.

Haaviston mukaan yksi seminaarin tärkeimmistä aloitteista on ehdotus perustaa rauhanprosessia edistävä tekninen komitea, jota somalialaiset itse johtaisivat paikan päällä.

Seminaari aikoo ehdottaa myös muun muassa akateemisten neuvonantajien ryhmän sekä ihmisoikeuselimen perustamista maan tilanteen vakauttamiseksi.

“Kaikki osallistujat vakuuttuivat siitä, että Somalian oma rauhanprosessi on tärkein. Somalien on itse johdettava sitä – kansainvälisen yhteisön tuella”, Said sanoi.

Ei kriisi, vaan katastrofi

Yksi tärkeä keino vahvistaa rauhanprosessia on muualla maailmassa elävien somalien, diasporan, aktivointi. Seminaariin osallistunut Kanadassa asuva Fowsia Abdulkadir muistutti, että suurin osa Somalian kyvykkäistä kansalaisista elää muualla kuin Somaliassa. 20 vuoden aikana kaikki, jotka ovat voineet, ovat paenneet.

Diasporan rooli rauhanprosessissa on oleellinen, sillä sen jäsenillä on usein yhteyksiä ruohonjuuritasolle Somaliaan. Niinpä se voi hyödyntää verkostojaan ja kaventaa eri intressiryhmien välistä kuilua.

Abdulkadir muistutti myös, että Somalian humanitaarisen kriisin on pysyttävä keskustelujen keskeisimpänä osana. Humanitaarisen tilanteen arvioidaan olevan nyt pahimmillaan koko konfliktin historian aikana.

“20 vuotta tappamista ja levottomuuksia ei ole enää kriisi, vaan katastrofi.”

Sotilaat eivät ratkaise kriisiä

Siviilien kärsimyksiä pahentavat kapinallisten terrorin lisäksi myös Somalian armeija ja Afrikan unionin rauhanturvaoperaatio AMISOM.  Niiden on kerrottu tulittaneen Mogadishussa myös siviileitä.

Silti heinäkuussa järjestetyssä Afrikan unionin kokouksessa jäsenmaat päättivät lisätä rauhanturvaajien määrää. Taustalla saattaa olla Somalian kapinallisten heinäkuussa tekemä, yli 70 ihmishenkeä vienyt isku Ugandaan: väkivallan pelätään leviävän Somaliasta laajemmalle alueelle.

Helsingin seminaarin osallistujat olivat kuitenkin sitä mieltä, ettei sotilaiden lisääminen ole ratkaisu ongelmiin.

“Rauhaa on yritetty turvata 20 vuotta, mutta militarisointi ei rauhaa tuo. Tarvitaan rehellinen välittäjä, joka mahdollistaisi rauhanneuvottelut. Ensin pitäisi olla rauha, vasta sitten rauhanturvaajat”, Abdulkadir totesi.

Myös Pekka Haavisto muistutti, ettei Somaliaa pidä tarkastella pelkästään turvallisuusriskien tai terrorismin vastaisen sodan näkökulmasta.

“Usein puhutaan vain Mogadishusta, Ugandan iskuista tai merirosvoista. Tärkeätä on kuitenkin tehdä työtä myös valtion rakentamiseksi. Somalia ei ole menetetty tapaus.”

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?