Suomen ja Somalian yhteistyö on jatkunut 80-luvulta asti

Somalian kriisin tilanteen ratkaisussa tarvitaan avuksi niin ulkomaisia tukijoita, kansalaisjärjestöjä, paikallisia naisia kuin ulkomailla eläviä nuoria ja hyvin koulutettuja somaleita, nousi esiin ulkoministeriössä pidetyssä Somalia-seminaarissa.

“Maanmiehemme, joilla on somalialaiset juuret, ovat suomalaisia”, todettiin monesta suusta ulkoministeriössä keskiviikkona 25. tammikuuta pidetyssä Somalia-aiheisessa seminaarissa.

Suomessa asuu 14 000 somalitaustaista. Kaikkiaan somaleja asuu diasporassa maan ulkopuolella arviolta lähes miljoona, ja maan sisäisiä pakolaisia on YK:n mukaan noin 1,5 miljoonaa.

Kehitysministeri Heidi Hautala muistutti, että Suomi ja Somalia ovat olleet kumppaneita jo pitkään, 80-luvulta saakka.

“Tuolloin Suomi osallistui kehitysyhteistyöhön Somaliassa. Nyt olemme täysin erilaisessa tilanteessa. Suomi osallistuu humanitaariseen työhön lähinnä maan turvallisimmissa osissa.”

Viime heinäkuussa Somaliassa julistettiin nälänhätä. Kansainvälinen yhteisö vastasi humanitaariseen avunpyyntöön hyvin. Kansainvälisellä humanitaarisella avulla on onnistuttu helpottamaan tilannetta ja vähentämään kuolleisuutta ja aliravitsemusta järjestöihin kohdistuneista rajoitteista huolimatta. Silti koko väestöä ei ole saavutettu, hätä jatkuu. Somalia tarvitsee edelleen tukea nälänhädän kitkemiseksi ja
kriisivalmiuden lisäämiseksi.

Naiset otettava huomioon rauhan rakentamisessa

Syyskuussa 2011 hyväksyttiin Somalian pääosapuolten kesken tiekartta, joka tähtää poliittisen siirtymäkauden päättämiseen elokuuhun 2012 mennessä.

Pitkittynyt konflikti ja köyhyys ovat erittäin suuria riskejä, jotka vaikuttavat pahentavasti juuri nälänhätään. Ulkoministeri Erkki Tuomioja nosti esiin naisten merkityksen rauhan rakentamisessa.

“Kaikkien toimijoiden, etenkin vähemmistöjen ja naisten, tulee olla mukana rauhanrakentamisessa. Ilman naisten mukana oloa ei voida saada aikaan rauhanomaista ratkaisua.”

Lisäksi EU ja Suomi painottivat tiekartassa sovitun aikataulun noudattamista. Tiekartan kriittisimpänä osana pidetään uuden perustuslain muotoilua ja hyväksymistä.

Tuomioja muistutti, että Somalian tilanne on monimutkainen. “Turkilla on siitä suoraa kokemusta, koska sillä on lähetystö Mogadishussa.”

Turkin ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Sedef Yavuzalp kertoi Turkin toiminnasta Somaliassa.

“Ulkopuolisen osallistuminen on haaste. Turkin Somalia-politiikka perustuu kokonaisvaltaisen lähestymistavan strategiaan. Mielestämme eri osa-alojen kuten vaikkapa infrastruktuurin, hallinnon vahvistamisen tai merirosvouden kuriin saattamisen tulee kehittyä yhtäaikaisesti.”

Yavuzalpin mukaan Turkin ulkoministeri vierailee Somaliassa säännöllisesti katsomassa, kuinka asiat kehittyvät. Yavuzalp sanoi, että avaamalla lähetystön Mogadishuun viime marraskuussa Turkki halusi näyttää esimerkkiä muille maille.

Mitä Suomi voisi tehdä enemmän Somaliassa?

“Suomi voisi olla näkyvämpi Somaliassa”, toteaa Saido Mohamed, Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja, ”Suomella on hyvä maine Somaliassa”.

“Tärkeää on tarjota mahdollisuuksia nuorille. Koulujen ja sairaaloiden rakentamista voitaisiin edelleen lisätä, monet kansalaisjärjestöt tekevätkin niitä. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää.”

Mohamed muistutti, että Suomessa asuvat somalitaustaiset ovat nuoria ja hyvin koulutettuja.

“Nyt on tullut aika istua yhdessä alas ja keskustella yhteistyömahdollisuuksista koulutussektorilla”, sanoi Kirkon Ulkomaanavun Antti Pentikäinen. Moni seminaariosallistuja oli siitä yhtä mieltä.

Afrikan ja Lähi-idän osaston päällikkö Kirsti Kauppi lupasi, että seminaarissa esiin nousseita asioita kehitetään eteenpäin.

“Somaliassa eletään ratkaisevia hetkiä, jonka kehitykseen kansainvälinen yhteisö, suomalaiset ja Somalian diaspora ovat halukkaita osallistumaan. Ulkoministeriö jatkaa työtä kansainvälisen yhteisön, kansalaisjärjestöjen ja Somalian viranomaisten kanssa”, hän totesi.ttää esimerkkiä muille maille.

Lähde: Ulkoasiainministeriö/www.formin.fi