Onko Somalian kielen juhliminen ajankohtaista?

Somalian kokonaistilanne on kääntymässä parempaan suuntaan ja Mogadishun pääkaupungissa autopommit ja itsemurhaiskut ovat olleet laskussa viimeisen parin kuukauden aikana. Kuitenkin maan uudella hallituksella on edessä monia haasteita ja tärkeimpiä prioriteetteja, kuin somalikielen ja kulttuurin säilyttämistä.

Kieli ei koskaan ollut kansan mielipiteitä jakava aihe Somaliassa, koska suurin osa maassa puhutaan kaksi pääkieltä Maxaa ja Maay, jotka ovat lähisukua toisilleen. Ensimmäinen on suurempi ja enemmistö ihmisistä puhuvat tai ymmärtävät molempia, vaikka he puhuisivat eri alueiden murteita.

Somalian kieli kirjoitettiin virallisesti vuonna 1972 Siad Barren aikana, 12 vuotta maan itsenäistymisen jälkeen. Somalian kielen kirjoittaminen ja levittäminen koko maahan oli yksi sen hallituksen merkittävistä saavutuksista. Siad Barren johtama hallinto onnistui lyhyessä ajassa toteuttamaan tärkeitä hankkeita, jotka kehittivät koko kansan luku- kirjoitustaitoja pääkaupungin ulkopuolella ja paimentolaisalueilla. Yhtäältä Siad Barrella on ollut keskeinen rooli somalian kielen virallistamisessa ja käyttöönotossa, toisaalta Siad Barren diktatuurinen hallinto ja sen harjoittama tarkka sensuuri on ollut esteenä kielen kehittymiselle. Ennen Barren hallituksena kaatumista, maassa toimii yksi sanomalehti ja yksi radioasema ja koko media toimii hallituksen tarkan valvonnan alaisuudessa.

Tällä viikolla Somalian kielen kirjoittamisesta on kulunut 40 vuotta ja Somalian naapurimaassa Djiboutissa järjestettiin Somalin kielen vuosijuhla, jossa kutsuvieraina olivat Somalian presidentti ja Somaliaan kuuluva Somalimaan presidentti. Suurin osa Djiboutin väestöstä ovat somalialaisia ja Djibouti on ollut Ranskan Somalimaa siirtomaavallan aikana. Somalian kielen vuosijuhlan isännöiminen Djiboutissa näyttää vähän vieraalta ajatukselta, sillä Somalian kieli ei kuulu maan virallisiin kieliin ja siellä käytetään virallisina kielinä ranskaa ja arabia.

Samaan aikaan kun Djiboutissa juhlittiin Somalian kielen vuosijuhlaa, Koillis-Somaliassa Bosason rannalta löydettiin 18 ihmisen ruumiit, nämä olivat laittomia maahanmuuttajia, jotka matkustivat ahtailla veneillä intian merellä. Näiden ihmisten kansalaisuudet olivat somalialaisia ja etiopialaisia.

Oman kielen vaaliminen ja säilyttäminen on toki tärkeää, mutta  ihmisten pelastaminen on sitä merkittävämpää. Somaliassa on edelleen hälyttävä humanitaarinen kriisi, yli puolet kansasta ovat sisäisiä pakolaisia, suuri työttömyys ja laajalle levinnyt korruptio ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin.

Kielellinen yhtenäisyys helpottaa tietenkin kansallisen kultuurin säilyttämistä, mutta Somalian lähihistoria on todistanut, että kielellinen homogeenisuus ei välttämättä ole pienelle kansakunnalle vain eduksi.