SOMALIAN HISTORIA
Muinaiset egyptiläiset kutsuivat nykyisen Somalian aluetta nimellä Punt ja sen asukkaita pidettiin mustina berbereinä. 200-700 alue oli Etiopialaisen Aksumin kuningaskunnan hallinnassa, ennen kuin arabit alkoivat levittäytyä sisämaahan Aadenin lahden yli. Somalian rannikkoalue kuului Jemeniläisille arabeille 700 luvulta lähtien ja arabit levittäytyivät pikkuhiljaa sisämaahan tuoden mukanaan islamilaisen kulttuurin. Arabivalloittajat joutuivat kuitenkin kamppailemaan alueen hallinnasta 1300-1500 luvuilla abessinialaisten kanssa. Arabit menettivät alueen hallinnan 1800- luvulla briteille.
Britit valloittivat Somalian ja Jemenin alueen turvatakseen laivaliikenteensä Suezin kanavalla ja Punaisella merellä. Vuonna 1869 avattu Suezin kanava lyhensi merkittävästi meritietä Intiaan, joka tätä ennen oli kulkenut Afrikan kärjen ympäri. Britit kuitenkin vetäytyivät Somaliasta vuoteen 1910 mennessä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Italia liitti Somalian sisämaan omaan valtapiiriin ja vuoteen 1936 mennessä Italia yhdisti kaikki itäisen Afrikan siirtomaansa, kuten Somalian, Eritrean ja Etiopian. yhdeksi Italialaiseksi Itä-Afrikaksi. Toisessa maailmansodassa Italia kuitenkin menetti Somalian Iso- Britannialle vuonna 1941.
Toisen maailmansodan jälkeen Somalia oli hetken aikaa neljän sodan voittajavaltion hallinnassa, kun vuonna 1948 YK alkoi hoitamaan Somalian asioita ja 12 vuotta myöhemmin 1. heinäkuuta 1960 Somalia itsenäistyi.
Somalian ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Aden Abdullah Osman Daar, joka hallitsi aina vuoteen 1967 asti, jolloin entinen pääministeri Abdi Rashid Ali Shirmake syrjäytti hänet. Shirmake ei ehtinyt hallita kuin kaksi vuotta, jonka jälkeen salamurhattiin. Päivä salamurhan jälkeen kenraali Muhammed Siad Barre joukkoineen suoritti vallankaappauksen. Barre julisti maan sosialistiseksi valtioksi ja kansallisti suurimman osan maan modernista teollisuudesta.
Barren valtakautta leimasivat kuivuudet ja sota Etiopian kanssa, jotka aiheuttivat suurta kurjuutta somalialaisille. Barre hallitsi Somaliaa vuodesta 1969 aina vuoteen 1991 asti, jolloin Somalian oppositio puolue USC(United Somali Congress) johtajanaan Ali Mahdi Mohammed, syrjäytti Barren.
Seuraavina kahtena vuotena maa ajautui väkivaltaiseen sisällissotaan, jota rauhoittamaan Yhdysvallat lähetti YK:n valtuuttamana 2000 merijalkaväen sotilasta palauttamaan maahan rauha. Kuitenkin kahtena seuraavana vuonna maassa sai surmana yli 50 000 ihmistä taisteluissa ja 300 000 ihmistä kuoli nälkään, koska sodan takia maahan ei saatu toimitettua ruoka-apua. Vuonna 1994 YK ja Yhdysvallat veti joukot pois Somaliasta, koska he katsoivat rauhanturvaamistehtävän epäonnistuneen. Nykyisin maa on edelleenkin sekasortoisessa tilassa ja kärsii kuivuudesta. Maa on ollut ilman toimintakykyistä keskushallintoa jo yli 14 vuotta. Konfliktin ratkaisemiseksi on käyty jo 13 enemmän tai vähemmän tuloksetonta rauhanneuvottelua. Läpimurto saavutettiin Keniassa käydyissä neuvotteluissa tammikuussa 2004. Tärkeimmät sotapäälliköt ja poliitikot allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaisesti uusi väliaikaisparlamentti nimettiin elokuussa.
Vuonna 2004 Somalian johtavat sotapäälliköt ja poliitikot pääsivät Kenian tukemina yhteisymmärrykseen
väliaikaisen keskushallinnon (Transitional Federal Government, TFG) perustamisesta Somaliaan. Parlamentti,
hallitus ja parlamentin valitsema presidentti toimivat ensimmäiset vuotensa Keniassa.
Vuoden 2009 alussa parlamenttia laajennettiin ja siihen otettiin jäseniä tärkeimmästä oppositioliikkeestä,
Alliance for the Re-Liberation of Somaliasta. Presidentti Abdullahi Yusuf erosi tehtävästään joulukuussa
2008, kun parlamentti oli julistanut hänen toimensa pääministerin erottamiseksi perustuslain vastaisiksi.
Tammikuussa 2009 parlamentti valitsi presidentiksi maltillisen islamistin Sheikh Sharif Sheikh Ahmedin.
Uusi hallitus saatiin koottua helmikuussa. Kyseessä on 15. yritys palauttaa valtiovalta Somaliaan.
Vuoden 2009 mittaan väkivalta paheni, ja käytännössä hallitus pitää valtaa vain osissa Mogadishua ja
muutamilla muilla alueilla.
Luonto
Somalia sijaitsee Afrikan koillisosassa. Somalia rajoittuu pohjoisessa Adenin lahteen ja idässä ja etelässä Intian valtamereen. Somalialla on yhteensä 3200 km rantaviivaa. Somalialla on maaraja lännessä Etiopian, koillisessa Kenian ja kaakossa Djiboutin kanssa.
Pohjois-Somalia on suurilta osin aavikkoa ja tasankoa. Somaliassa on Ogo ja Migiurtinia vuoristot, joiden korkein kohta on Surud Ad (2408m). Keski-Somalia on savannia, jonka ilmasto muuttuu etelään mentäessä subtrooppiseksi.
Ilmasto
Somalia on kuuma ja kostea, jonka kesäkuukaudet osuvat kesäkuun ja syyskuun väliin. Monsuunituulet tuovat kuivan kauden syyskuusta joulukuuhun ja sadekauden maaliskuusta toukokuuhun. Maan keskilämpötila on +28 astetta ja vuotuinen sademäärä on vain 280mm.
Kasvit ja eläimet
Somalian kasvillisuus on vähäistä ja se koostuu lähinnä ruohoista, pensaista ja akasiapuista, jotka kestävät maan raa’assa ilmastossa. Somalian eläimistöön kuuluvat elefantit, krokotiilit, kirahvit, leopardit, leijonat ja seeprat ja lukuista myrkkykäärmeet.
Kulttuuri
Savannien peittämä Somalia on kuivaa aluetta, jonka kansantalouden ytimen muodostavat karjatalous ja banaaninviljely. Asukkaita on seitsemisen miljoonaa, joista valtaosan uskonto on islam. Asutus Somaliassa koostui pitkään kyläkunnista, joita hallitsivat perheet, suvut ja klaanit. Klaanien monimutkaisiin sukulaisuussuhteisiin perustuvat verkostot ovat edelleenkin yhteiskunnan perusta.
Somalian virallinen kieli on somalia, mutta alueella puhutaan yleisesti arabiaa, englantia ja ranskaa.
