Qaxootiga dalka finland soo qaadanaayo sanadka 2012:ka ayaa waxay ka koobnaan doonaan 200 oo afganistaanyiin ah oo dalka Iran laga soo qaadaayo, 150 o myanmar udhashay oo Thailand laga soo qaadayo, 150 kongelese oo Ruanda laga soo qaadayo, 150 oo isugu jira ciraaqiyiin Iran laga soo qaadayo iyo afganistaniyin iyo soomaali Turkiga laga soo qaadayo. Waxaa kaloo dheer 100 oo qof oo ah qaxooti ama magangelyo deg deg ubaahan.

Dalka Finland ayaa sanadkii hore soo qaaday tiro qaxooti ah oo lamid ah tirada sanadkaan oo ka kala yimid isla wadamada kor ku xusan. Xukuumada dalka Finland ayaa dhowr jeer ka dooday in tirada 750 la dhimo maadama eysan awoodin laakiin kooxda kasoo horjeeday go’aankaas ayaa ku dooday in dalka Finland yahay wadamada ugu yar ee qaada qaxootiga ku daadsan xerooyin UNCHR ee dunida dacaladeeda.

Onneksi meillä on hyvä opetuspolitiikka suomessa, joka takaa eritaustaisille maahanmuuttajalapsille oman äidinkielen opetusta peruskouluissa, mutta opetuksen taso ja laatu voisi kehittää parempaan suuntaan. Aikoinani muistaisin, että äidinkielen opetus oli tosi väljää meidän kohdalla, eikä valvottu opettajien pätevyyttä ja opetuksen tasoa, tämä ei tarkoita ettei se silloin olisi ollut hyödyllistä meille.

Lapsille on ensisijaisen tärkeä opettaa oma äidinkieltä, koska ihminen ei voi kehittyä ilman oman äidinkielen opetusta ja äidinkieli on tunnekieli, jolla ihminen ilmaisee tunteensa. Kun ihminen osaa ja hallitsee omaa äidinkieltään tarpeeksi huvin, hän pystyy oppimaan ja omaksumaan paremmin myös muita vieraskieliä.

Äidinkielen opetuksen satsaaminen ja oman äidinkielen säilyttäminen on meillä suomesomalialaisille vielä tärkeämpää kuin muilla ihmisllä, koska asumme suomessa, jossa puhutaan suomea ja olemme vähemmistön edustajia. Oman äidinkielen säilyttäminen edistää meidän sopeutumista, koska se vahvistaa sekä meidän identiteetimme että itsetuntomme.

Kuva :YLE

Jaana Vuorio oo kamid ah saraakiisha ka shaqeeya waaxda socdaalka Finland ayaa waxey arrintaas
ku macneysay sharci cusub ee dhowaan hirgelay. Sharcigaas ayaa qeexaya in dadka qoysaskooda dalbanaya eysan halkaan dalabkooda ka xareysan karin ee qofka la dalbanayo inuu safaaradaha Finland ee dalka uu jooga kasoo xaresyto codsigiisa.

Soomaalida codsaneysa in qoyskooda loo keeno ayaa codsiyada ugu badan ka sameeya safaaradaha Addis Abeba iyo Nairobi, waxaana sharciga cusub lagu daray in dadka codsiyada sameynaya faraha laga qaado.

Dalabaadka laga xareynayo Finland hadii la joojiyay, waxey keeneysa in codsiyada yaradaan laakiin codsiyada dibeda laga soo xareynaayo iyo sanadka dhamaadkiisa in codsiyada bataan waa wax dhici kara, ayey tiri Jaana Vuorio.

Halonen johtaa kokouksessa Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluvat myös kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) sekä kansanedustaja ja ulkoministerin Afrikan sarven erityisedustaja Pekka Haavisto (vihr.).

Konferenssin on kutsunut koolle Britannian pääministeri David Cameron, ja sen pääteemana on Somalian poliittinen prosessi ja turvallisuuskysymykset. Myös humanitaarinen tilanne ja kehityskysymykset ovat esillä.

Le Wen muutti Kiinasta suomalaisen miehensä kotimaahan viisi vuotta sitten. Vantaalla Wenillä oli tukenaan miehensä suku, mutta kielitaidoton nainen oli aluksi vailla työtä ja ystäviä.

- Tunsin aluksi ainoastaan muita kiinalaisia ja maahanmuuttajia, joita kävi kielikursseilla. Naapurit ovat kyllä suomalaisia, mutta heidän kanssaan juttelu jäi lähinnä tervehtimisen tasolle. Mutta ihan samanlaista on varmasti Kiinassa, jos joku suomalainen muuttaa sinne.

Lopulta suomalainen ystävä löytyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta. Miina Frisk hakeutui liiton järjestämälle Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -kurssille, koska erilaiset kulttuurit kiinnostavat häntä.

- On ihanaa, että sain uuden ystävän, joka on todella mukava ihminen. Kokemus on ollut myönteinen myös 5-vuotiaalle tyttärelleni, joka jännitti ensin vieraasta kulttuurista tulevaa ihmistä. Mutta kun hän tutustui Weniin, heistäkin tuli hyviä ystäviä.

Paikallinen ystävä kehittää kielitaitoa

MLL:n ystävävälitys on edullinen keino kotouttaa maahanmuuttajia. Wen on jo oppinut suomea ja löytänyt työpaikan lentokentän lähtöselvityksestä, mutta etenkin maahanmuuttajataustaisten kotiäitien on vaikea oppia kieltä, jos heillä ei ole suomea puhuvaa seuraa. Äidin kielitaidolla on suuri merkitys koko perheen kannalta.

- Tutkimuksissa on havaittu, että lasten kohdalla tärkein koulumenestystä selittävä tekijä on äidin koulutustaso. Kun äiti osaa suomen kieltä, hän pystyy paremmin tukemaan lastensa koulunkäyntiä. Ja meillä on todella paljon maahanmuuttajaäitejä, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa lainkaan, kertoo MLL:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto suunnittelee käynnistävänsä Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan myös Tampereella ja Turussa tämän vuoden aikana. Liitto toivoo kunnilta tukea rahoitukseen.

YLE Helsinki

Noin puolet Suomen somaleista kokee, että heitä on syrjitty viimeisen vuoden aikana. Eniten somalitaustaiset ihmiset kokevat syrjintää, kun he hakevat työtä. Tapaamisissa etsitään myös keinoja poistaa rasismia, jota somalit kohtaavat Suomessa.

Suomessa asuu noin 13 000 somalinkielistä ihmistä, joista suurin osa on suomessa koulutettuja nuoria.

Kuva : Markku Ruottinen

Wiilka soomaaliga ayaa kasoo dhacay dabaqa lixaad, wiilkaan ayaa ambulasta kasoo gaartay isagoo nool, laakiin wuxuu geriyooday isla maalintii xigtay dhaawacii soo gaaray aawadis.

Dhacdadaan ayaa waxey ka dhacday magaalada Oulu ee gobolada fog ee Finland, waxeyna dhacday asbuuci hore. Booliska ayaa hada sadex qof uhaya dembigaan, waloow eysan faahfaahin waxa ka danbeeya falka, iyadoo tuhun laga qabo in gabadha finlandeyska iyo wiilka soomaaliga wada socon jireen, labada nin ee finlandeyska ayaa mid wuxuu la dhashay gabadha, midka kalena waxay saaxiibo yihiin gabadha walaalkeed.

Booliska ayaa sheegay ineysan wali xaqiijin karin sababta dhabta ah ee ka danbeysa fal dembiyeedka, maadaama eysan cadaan xiriirka ka dhaxeeya wiilka dhintay iyo dembiileyaasha.

Dhalinyaradaan waxaa ubadan kuwo asal ahaan ajaanib ah, dhalinyaradaan ayaa boqolkiiba 25 % waxey yihiin dhalinyaro ajaanib ah. Dhalinyarada ajaanibta ah ayaa dhibaatooyin kala kulma xaga helida iskuulada iyo iney shaqo helaan.

Dhalinyaradan nolosha ka dhacay ayaa ku badan magaalooyinka waaweyn.