Eurooppalaiset siirtomaat alkoivat ilmaantua Somaliassa 1920-luvun alussa, ennen heitä somalia oli jakautunut pieniin ruhtinaskuntiin ja arabialaiset siirtomaat hallitsivat Etelä-Somaliassa.

Siirtomaakauden aikana maa oli jakautunut kahteen: Italialaiseen siirtomaa-alueeseen ja Brittiläisen siirtomaa-alueeseen.

Somalian lisäksi somaleja asuu Djiboutissa, Etiopiassa ja Keniassa.

Ensimmäinen vapautusliike alkoi 1940-luvun alussa, nuoret kaupunkilaiset alkoivat muodostaa nuorten kerho Mogadishussa. Suurin osa heistä oli italialaisten virkailijoiden avustajia. Jonkin ajan päästä he muodostivat puolueen, jossa oli 13 nuorta miestä.

Somalian ensimmäinen poliittinen puolue perustettiin 15.5.1943 ja sen nimeksi tuli Somali Youth League eli Somalinuorten liitto.

Puolueen tavoitteena oli itsenäisen Somalian saavuttaminen ja heillä oli selkeitä keinoja päästä siihen tavoitteeseen. He järjestivät kokouksia ja mielenosoituksia kolonialismin vastaan.

He taistelivat klaani erottelun vastaan koulutuksen kautta. He tiesivät, että ihmisten koulutuksen kautta he pystyisivät kukistamaan ihmisten primitiivinen mentaliteetti.

Jonkin ajan kuluttua heidän ideologiansa levisi kaikkiin yhteiskuntaryhmiin ja suuriin kaupunkeihin. Runoilijat, naiset ja yhteiskunnan muut jäsenet liittyivät taisteluun ja isänmaallinen henki vahvistui koko maassa.

Somalinuorten liitto kantoi nimensä uljaasti ja 1960 heidän unelmansa itsenäisestä Somaliasta toteutui 17 vuoden taistelun jälkeen. Sen jälkeen SYL:n perustamispäivä on merkitty kansalliseksi nuortenpäiväksi.

Vaikka maahanmuuttotaustaisilla henkilöillä on verrattain laajat poliittiset oikeudet paikallistasolla Suomessa, heidän osallistumisensa jää huomattavan vähäiseksi, ilmenee uudesta selvityksestä.

Suomen Toivo -ajatuspajan ja Centre for European Studiesin (CES) tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet maahanmuuttajista ei tiedä olevansa äänioikeutettuja syksyn kuntavaaleissa, joissa äänestäjiltä ei vaadita Suomen kansalaisuutta.

Helpoimmillaan äänioikeuden saavat EU:n kansalaiset, mutta useimmat unionin ulkopuoleltakin muuttaneet saavat äänestää asuttuaan Suomessa kaksi vuotta.

Raportti paljastaa, että kiinnostus osallistua esimerkiksi kunnallisvaaleihin äänestäjänä tai ehdokkaana on suurta, mutta tietoa omista poliittisista oikeuksista ja apua kampanjoinnissa tarvitaan paljon.

Vaikka liki kaksi kolmasosaa vastanneista ilmaisi kiinnostusta yhteiskunnallisesta vaikuttamiseen, noin yhtä suuri osuus ilmoitti ettei ole koskaan äänestänyt Suomessa.

Vuoden 1996 jälkeen keskimäärin vain noin viidennes maahanmuuttajista on käyttänyt äänioikeuttaan. Prosenttiluvut ovat erityisen alhaisia myös verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Raporttin laatijoiden mukaan tietämättömyyttä ruokkivat muun muassa tiedon puute muilla kielillä sekä pienempien maahanmuuttajataustaisten ryhmien niukat resurssit. Raportin laatijat kuitenkin esittävät, että kehittämällä yhteistyötä esimerkiksi internetin avulla, Suomessa asuville ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille voidaan saada lisää näkyvyyttä.

www.maailma.net

Turku 2011

Näyttelyn aikana vieraat saivat mahdollisuuden tutustua ja kokea somalialaisen kulttuurin rikkauksiin. Siellä järjestettiin teemailtapäiviä musiikille, tansille, ruualle ja myös maan tämänhetkisestä tilanteesta.

Näyttelyssä oli nähtävänä myös perinteinen somalimaja ja turussa asuvan toimittaja Wali Hashin dokumentteja ja valokuvia Somaliasta. Näyttelyyn tutustui kahden viikon aikana yli 1000 kävijää ja tapahtuma kiinnosti sekä nuoria että aikuisia.

Somalikulttuurin festivaali huipentui Somalian kansallisen laulajan Hassan Aden Samatarin esiintymisellä.

Hassan Aden Samatar villitsi yleisöä ja monet suomensomalit tulivat katsomaan hänen esiintymistään muilta paikakunnilta. Esiintymisensä päätökseksi Hassan Aden Samatar sai kunnia palkinnon Pauliina Mäkiseltä Turku 2011 säätiöstä.

Kyselyn mukaan 43 prosenttia vastaajista ei usko, että maahanmuuttoa tarvitsee helpottaa väestön ikääntymisen vuoksi. Vuosi sitten vastaava lukema oli 56 prosenttia.

Miltei kolmasosa on sitä mieltä, että väestön ikääntyminen ja väheneminen edellyttävät maahanmuuton helpottamista. Vuosi sitten tätä mieltä oli harvempi, eli joka neljäs.

EVAn mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on edelleen varautunutta, mutta viime vuosien talouskriisin vanavedessä kiristyneet asenteet ovat palautuneet vuotta 2008 edeltäneelle tasolle.

Tulokset perustuvat lähes 1 300 vastaajan vastauksiin tammikuussa tehdyssä kyselyssä.

HS/TT

Syrjinnässä ei ollut alueellisia eroja, mutta ulkomaalainen tausta aiheutti syrjintää kolme kertaa enemmän kuin sukupuoli. Tosin kenttäkokessa selvisi, että tietyt alat näyttävät olevan vahvasti sukupuolittuneita.

Kenttäkokeella tutkitiin ensimmäisen kerran Suomessa rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella. Helsingin yliopistossa valmistunut raportti luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle (sd.) maanantaina.

Hänen mukaansa suuri osa syrjinnästä erityisesti työhönottotilanteissa jää piiloon.

- Työnhakija ei ehkä itse tunnista joutuneensa syrjityksi tai syrjivästä kohtelusta ei ilmoiteta viranomaisille. Suomen laki kieltää syrjinnän työelämässä yksiselitteisesti, Ihalainen muisutti.

Tutkimusraportin toteutti Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta.

www.verkkouutiset.fi

Kuva: Lehtikuva

Pakolaiset ovat joutuneet lähtömaassaan näkemään sotaa, raiskauksia ja kuolemaa. Sotatoimien keskellä ihminen valpastuu, keskittyy selviytymään hengissä ja sietämään jatkuvaa epävarmuutta. Pakolaiset kärsivät sotatraumoja, jotka näkyvät vasta sodan päätyttyä. Tähän ongelmaan on syytä reagoida vakavammin. Turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluihin on satsattava riittävästi resursseja, muuten meillä on joukko erittäin traumatisoituneita ihmisiä keskuudessamme. Psyykkinen sairastaminen Suomessa merkitsee vaaraa joutua yhteiskunnan ulkopuolelle ja köyhyyden kierteeseen. Tällä hetkellä Suomessa on yksi sotatraumoihin erikoistunut psykiatri.

Rikosilmoitukset ja tutkimukset raiskauksista tuomituista miehistä eivät kerro koko totuutta raiskausten tekijöistä. Laajoihin väestöotoksiin perustuvien uhritutkimusten mukaan suurin osa (seksuaalisesta) väkivallasta jää piilorikollisuudeksi, jossa ei tule esiin yhtä suuria sosiaaliryhmien välisiä eroja väkivallan kokemisessa kuin tilastoidussa rikollisuudessa. Vaikka “puskaraiskaukset” nostetaan herkästi ainakin iltapäivälehtien otsikoihin, tutkimuksien mukaan huomattavan suuri osa raiskauksista tapahtuu lähisuhteissa. Ja tämä taas aiheuttaa sen ongelman, että läheissuhteissa tapahtuva seksuaalinen väkivalta saa hiljaisen hyväksynnän.

Yhdysvalloissa tehtiin 1990-luvun lopulla tutkimus, jossa haastateltiin raiskaajia. Siinä selvisi, että hyvin harva vaimonsa tai tyttöystävänsä raiskannut mies edes ymmärsi, että hän on syyllistynyt raiskaukseen. Heidän mielestään on mahdotonta raiskata oma kumppani, koska seksi kuuluu osana vakituiseen parisuhteeseen.

“Raiskaus avioliitossa muuttui rikokseksi Suomessa vasta vuonna 1994. Tämä lainmuutos tapahtui myöhään verrattuna muihin EU-maihin. Esimerkiksi Ruotsissa raiskaus avioliitossa on ollut rikos vuodesta 1962. Suomessa ennen vuoden 1998 lainmuutosta lakiteksteissä käytettiin termiä väkisinmakaaminen termin raiskaus sijasta.”

Nyt on puhuttu siitä, että uusille tulijoille pitäisi kertoa enemmän minihameista. On myös sanottu, että varsinkin jyrkän sukupuolierottelun kulttuureista tulleet miehet saattavat ajatella naisen ansaitsevan raiskauksen lähtiessään ravintolasta ennestään tuntemattoman miehen matkaan. Pidän tälläisi argumentteja hieman perversseinä. Missä kulttuureissa muka raiskauksia pidetään hyvänä asiana?

Nyt on jälleen tilaisuus oikean ongelman toteamiseen ja rakentavaan ongelmaratkaisuun. Emme ole ”Ghetto-Ranska”, emmekä myöskään ole “Ghetto-Ruotsi”, vaan pieni maa, jossa ongelmat on helpompi saada hallintaan, kunhan halua löytyy. Mutta niin kauan kun me laitamme vastakkain maahanmuuttajien ja kantaväestön ongelmat, emme juuri ratkaise asioita tavalla, joka parhaiten edistäisi pakolaisten kotoutumista.

Ja muistetaan kuitenkin, että valtaosa poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten epäillyt ovat supisuomalaisia.

Kadar Gelle
Kirjoittaja on sosiaalidemokraattien ehdokas tulevissa kunnallisvaaleissa Helsingin vaalipiirissä.

Lähde: www.uusisuomi.fi

Nuorisotutkija Päivi Harinen sanoo, että maahanmuuttaja pärjää, jos hän sopeutuu suomalaiseen kulttuuriin hyvin. Päivi Harisen mielestä sopeutuminen voi olla vaikeaa somalinuorille.

Syrjäytymisvaara vaihtelee eri kansallisuuksien välillä. Esimerkiksi venäläisnuoret ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, ja he ovat vähiten vaarassa syrjäytyä.

Yle Selkouutiset

– Tämä on myös meille tosi tärkeä näyttely, sillä monet somalialaisista tulevat tosi pienenä Suomeen ja Turkuun. Näin he pääsevät tutustumaan myös omaan kulttuuriinsa, kertoo näyttelyn koordinaattori Fardowsa Musse Barale Turun Nuorten Somalien yhdistyksestä.

Näyttelyyn on rakennettu ihka oikea somalimaja, missä voi käydä ihmettelemässä, miten kokonainen perhe voi elää niin pienessä tilassa.

– Somalimaja eli aqal on erittäin tärkeä osa somalialaista kulttuuria. Maja on koti, jossa kaikki kokoontuvat illalla ja kertovat, miten päivä on mennyt. Majan tekevät aina naiset ja meistä on tärkeää tuoda tämä osa somalikulttuuria esille, Fardowsa Musse Barale sanoo.

Majan lisäksi Kulmassa on näytillä erilaista esineistöä. Lisäksi nähtävänä on valokuvia Somalimaasta ja myös Turussa asuvan somalialaissyntyisen toimittaja Wali Hashin dokumentteja niin somalimajan rakentamisesta kuin elämästä Somaliassa.

Oman lukunsa muodostavat ohjelmalliset iltapäivät, joiden aikana tarjoillaan runoja muun muassa tietoa ja tarinoita Somalimaasta sekä somalialaista ruokaa ja juomaa.

– Lisäksi kuullaan Fardowsa Musse Baralen äidin tarinoita ja lauluja, kertoo näyttelyn suunnittelussa mukana ollut Pauliina Mäkinen Turku 2011 -säätiöstä.

Näyttelyn on tuottanut Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 Turussa koordinoinut Turku 2011 -säätiö yhdessä Turun Nuorten Somalien yhdistyksen kanssa. Yhteistyökumppanina toimii Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri.

Pop-up somalimaja on esillä Kulmassa (Kristiinankatu 1) 26.4.–9.5. kello 12–18. Näyttely on suljettu maanantaisin. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lähde :

Koulutuksen tavoitteena oli tulevien ehdokkaiden ja heidän tukiryhmien viestintä- ja tiedottamistaitojen kehittäminen ja vahvistaminen.

Yhdistyksen tYhdistys pyrkii hankimaan lisää jäseniä eri paikkakunnista, tällä hetkellä yhdistys toimii valtakunnallisesti ja yhdistyksen toiminnassa on mukana sekä suomalaisia että maahanmuuttajia.

Yhdistyksen tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien ja suomalaisten yhteistyötä ja yhdistys haluaa vaikuttaa maahanmuuttajien integroitumisen ja työllistymisen edistämiseen.

Kauppakamareiden kysely, jossa kartoitettiin yritysten osaamistarpeita vuoteen 2016 saakka, tehtiin vuoden alussa. Siihen vastasi 1 663 henkilöä. Vastaajista suurin osa edusti pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

Yritykset uskovat maahanmuuttajataustaisen työvoiman merkityksen kasvuun edustamillaan toimialoilla, sillä 41 prosenttia yrityksistä arvioi, että työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana. Kiinnostus lisätä maahanmuuttajataustaisen työvoiman rekrytointia näkyy selvästi kaikilla kauppakamarialueilla.

Kenties yllättävin tulos kyselyssä liittyy yliopistolliseen koulutukseen, jonka profiili on yritysten mielestä epäselvä. Peräti 35 prosenttia yrityksistä ei osaa sanoa, miten hyvin alueen yliopistoista valmistuneiden määrä vastaa toimialan tarpeita.

Kaikilla kauppakamarialueilla ei ole yliopistoyksiköitä, mutta yritysten vaikeus arvioida yliopistokoulutuksen merkitystä heijastelee yritysten ja yliopistojen suhdetta, joka jää monilla alueilla etäiseksi.

Ammattikorkeakouluihin yritykset ovat varsin tyytyväisiä.

Alueen ammattikorkeakouluista valmistuneiden määrän arvioi sopivaksi puolet vastaajista. Noin viidennes pitää määrää liian pienenä.

Runsas kolmannes vastaajista arvioi, että toimialan kotimaisten työpaikkojen määrä kasvaa lähivuosina. Noin puolet uskoo työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja vain 15 prosenttia vastaajista pitää todennäköisenä, että toimialan työpaikkojen määrän vähenee.

Valtaosa kaikkien kauppakamarialueiden yrityksistä on sitä mieltä, että toimialan rekrytointi vaikeutuu lähivuosina. Eniten huolissaan mahdollisuuksistaan ovat pienet yritykset.

HS