Alueelliset erot ovat suuria, sillä Etelä-Pohjanmaalla vain yhdeksän prosenttia ei kuulu uskonnolliseen yhteisöön. Uudellamaalla heitä on 27 prosenttia asukkaista. 25 – 34 -vuotiaista uusmaalaismiehistä peräti 42 prosenttia ei ole minkään yhteisön jäsen.

Suomessa asuvista vieraskielisistä vain 18 prosenttia kuuluu rekisteröityyn yhdyskuntaan.

Viime vuoden lopussa 78 prosenttia suomalaisista kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon. Prosentti oli ortodoksisen kirkon jäseniä.

YLE Uutiset

Jos suomea verrataan muuhun maailmaan, siinä on suuri ero. Suomi on sisäänpäin kääntynyt konservatiivinen maa, suomessa jokainen pitää omana tietonaan ketä äänestää tai mitä puoluetta kannattaa ylipäätään. Olin kerran vaalitilaisuudessa, jossa tunnettu poliitikko oli vakuuttamassa meitä äänestämään Tarja Halosta tulevissa presidenttivaaleissa. Hän kertoi SDP:n aatteista ja missä kyseinen ehdokas seisoo maahanmuuttopolitiikassa. Hän päätti puheensa passiivisesti vedoten meitä äänestämään ihan vapaasti, kukin omasta mielestä sopivaa ehdokasta ja hän painotti meitä käyttämään velvollisuutemme äänestää.

Tilanne on täysin erilainen viimeisistä presidenttivaaleista, josta on kulunut yli viisi vuotta. Maahanmuuttajilla on nyt näkyvä asema suomalaisessa politiikassa, heidän osallistuminen ja vaikuttaminen suomalaiseen politiikkaan on kasvamassa yhä enemmän ja maahanmuuttopolitiikasta on tullut yhteiskunnallisen keskustelun polttavampia aiheita.

Samaan aikaan kuin maahanmuuttajat yrittävät ahkerasti integroitua yhteiskunnan kaikilla tasoilla, maahanmuuttovastaisuus ja rasismi on lisääntymässä suomessa.

Jotkut kansanedustajat katsovat suurennuslasilla maahanmuuton kielteisiä vaikutuksia ja niistä syntyvistä ongelmista, ratkaisujen esittämisen sijaan he sortuvat leimauksiin ja lokeroivat maahanmuuttajat ennakkoluulojensa perusteella. Maahanmuuttajien integroituminen ja nykyisestä kotouttamismallista on voitava keskustella avoimesti ja rakentavasti, ilman rasistisia leimauksia tai johtopäätöksiä.

Kansanedustajien täyttyy muistaa, että he edustavat koko kansaa mukaan lukien maahanmuuttajat. Heidän tulisi käyttää vaikuttamisvaltaansa vastuullisesti, muuten he polkevat demokraattisten arvojen yli.

Jotkut Perussuomalaiset kansanedustajat ovat harjoittamassa vastuutonta politiikkaa, joka johtaa kansanedustajien arvovallan heikentymiseen ja se voisi pilata Säätytalon mainetta sekä suomessa että maailmalla.

PS puolueenjohdon kahden viikon jäähdytys Jussi Halla-aholle ei ollut muuta kuin taitava taktinen veto, koska puolueessa jatketaan vielä nimityksiä ja typeriä nettikirjoituksia.

Hanad Musse

Suomensomali.com

Ilmapiiri somalialaistaustaisten ja kantaväestön välillä kiristyy Suomessa hiljattain julkitulleiden terrorismiepäilyjen takia. Näin arvioi Suomen somaliliiton varapuheenjohtaja Abdiaziz Godah. Abdiaziz Godah painottaa, ettei Somaliliitto hyväksy terrorismia missään muodossa.

– Vahvistusta epäiltyjen somalialaistaustalle ei ole vielä saatu, mutta linjamme on selvä: Terrorismille pitää olla nollatoleranssi. Yhdenkään somalialaisen, eikä kenenkään muunkaan pitäisi suunnitella mitään terrorismiin liittyvää.

Terrorismin rahoittamisesta ja ihmisten värväämisestä terrorismiin on vangittu kaksi henkilöä. Epäillyt, mies ja nainen ovat ulkomaalaistaustaisia, mutta tarkempaa tietoa heidän kansalaisuudestaan poliisi ei ole antanut. Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien tietojen mukaan he ovat taustaltaan somalialaisia, mutta Suomen kansalaisia.

Somalialaisen kovan linjan islamistijärjestön Al-Shabaabin on epäilty liittyvän tapaukseen. Poliisi ei ole kommentoinut vangittujen mahdollisia kytköksiä mihinkään järjestöön.

–Totta kai nämä epäilyt kiristävät ilmapiiriä somalialaisten ja kantaväestön välillä. Usein on niin, että yksi negatiivinen asia ottaa meiltä pois kymmenen positiivista asiaa. Uskon, että ongelmat lisääntyvät, Abdiaziz Godah arvioi.

Abdiaziz Godahin mukaan Somaliliitto toimii yhteistyössä suojelupoliisin kanssa terrorismin kitkemiseksi. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään tietoja vaihtamalla.

–Meillä on yhteisvastuu näistä asioista. Keskustelemme Supon kanssa joka kolmas kuukausi ja tilanteen mukaan useamminkin.

Supon ja keskusrikospoliisin mukaan epäiltyjen hankkeet oli suunnattu terrorismin tukemiseen. Mitään iskuja ei tiettävästi ole suunniteltu Suomeen. Itä-Suomen yliopiston rasismitutkija Vesa Puuronen kuitenkin arvioi, että tapaus saattaa vaikuttaa kantaväestön suhtautumiseen somalialaistaustaisiin.

–Tuskin tämä ainakaan mitenkään parantaa ilmapiiriä Suomessa. Todennäköisesti tässä käy ainakin niin, että vettä myllyynsä saavat ne tahot, jotka ovat somalialaisia milloin mistäkin asioista syyllistäneet.

–Keskustelu somalialaisista kiihtyy entisestään, ja se näkyy varmasti esimerkiksi tietyillä keskustelupalstoilla.

Puuronen huomauttaa, että keskustelussa vaanii yleistämisen vaara.

–Keskustelu on hyvästä, mutta toivottavasti sitä ei käydä vain ääripäiden välillä. Se kärjistää mielipiteitä, eikä oikeastaan johda mihinkään.

TS-STT

Samat tekijät kuin aikaisemminkin ovat myös vaikuttaneet ihmisten muuttoon paikasta toiseen vielä tällä hetkellä.

Nykyään maahanmuuttoon vaikuttaa muitakin tekijöitä, kuten sodat, nälänhädät, luonnon katastrofit tai huonot elinolot, joiden seuraamuksena ihmiset jättävät kotimaansa taakse paremman tulevaisuuden perässä.

Meidän historian näkyvin maahanmuutto on tapahtunut, sen jälkeen kun tunnetut matkatieteilijät löysivät Amerikan mantere. Miljoonat eurooppalaiset ovat lähteneet Amerikkaan paremman elämän toivossa.

Eurooppalaisten lisäksi aasialaiset sekä afrikkalaiset ovat löytäneet kohtalonsa sieltä, tosin eritekijät ovat olleet takana kuin eurooppalaisilla. Amerikka on maailman mahtavin valtio tällä hetkellä ja maahanmuutolla on ollut suuri vaikutusta maan kehitykselle. Tämän perusteella voimme todeta, että maahanmuuttoa voisi hyödyntää voimavarana. Voimme seisoa tämän väitteen takana, silloin kun tietyt tekijät osuvat kohdallaan. Jos nämä tekijät eivät osu kohdallaan, maahanmuutosta voisi olla enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin hyötyä.

Menestyneen maahanmuuton salaisuudet ovat: Maahanmuuttajien kotoutumisen helpottaminen ja selkeä ja johdonmukainen maahanmuuttopolitiikka.

Ihmisluonteessa on sellainen piirre, että ihmisellä on halua tuntea kuuluvansa tiettyyn ryhmään. Maahanmuuttajilla on helpompi samanlaistua amerikkalaiseen kulttuuriin, koska kaikki maailman kansalaiset ihailevat amerikkalaista kulttuuria. Kieli, kulttuuri ja koulutus ovat peruselementit, joiden kautta maahanmuuttajat pääsevät sopeutumaan uudessa maassa. Yhdysvaltojen maahanmuuttopolitiikka on toinen asia, joka on edesauttanut maahanmuuttajien sopeutuminen maassa. Amerikkalaiset poliitikot suosivat monikulttuurista yhteiskuntaa, he tietävät, että maahanmuutto kuuluu amerikkalaiseen traditioon.

Kantaväestön edustajat sekä maahanmuuttajat tulee kohdata toisiaan sellaisella alueella, jossa molemmilla on tunne yhteisestä tulevaisuudesta. Maahanmuuttajien täyttyy sopeutua uudessa kotimaassaan. Heidän tulisi oppia maan kieltä ja kulttuuria, jotta he pääsevät osaksi yhteiskuntaan. Yhteiskunnan tulee kohdata ja hyväksyä maahanmuuttajien kulttuurit ja tavat. Tämä vaatisi Politiikka, joka perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon.

Maailma on muuttunut kovasti, sitä maailmasta jonka meidän isoisät tunsivat. Maailma on nykyään niin pieni, että puhutaan uusista käsitteistä kuten globalisaatiosta tai maailmankansalaisista. Kaikki maat ovat riippuvaisia toisistaan, esim. Itä-Aasiassa tehdyt päätökset vaikuttavat Länsi-Euroopassa asuvaan ihmiseen nopeammin kuin koskaan. Yhtälailla EU:n maatalouspäätökset ovat elinehtoja Brasilian maatalouden tulevaisuudelle.

Meillä kaikilla on suuri vastuu ottaa sellaisia askeleita, joilla pyrimme rakentamaan valoisampaan tulevaisuutta tulevien sukupolvien vuoksi, uskonnosta ja rodusta riippumatta.

Abdirizak Hagi
Suomen somaliopiskelijoiden yhdistyksen pj.

Seurasin formula 1 kisoja, kun Häkkinen oli vielä mukana. Muistan kun englantilainen toimittaja kysyi Häkkiseltä miten hänen kisat olivat menneet, johon Häkkinen vastasi lyheästi ja ytimekkäästi “the race was good, car was good and team was good”. Euroopan unionissa Suomalaisista pidetään juuri sen takia koska olemme hiljaisia emmekä kitise siellä juuri mistään. Maksamme EU:lle enemmän rahaa kuin tarvitsisi maksaa. EU:un direktiivejä noudatetaan pilkulleen, vaikka se sotisi meidän kaikkien ymmärrystä vastaaan.

Minulla on Afrikkalaiset juuret siihen kuuluu vahva yhteisöllisyys. Naapuri on perhe, naapuri on turva, naapuri on ystävä. Minulta usein kysytään, onko minulla suomalaisia piirteitä? Jo ennen kuin ehdin vastata ihmiset huomaavat sen. Olen ujo ja hiljainen. Nautin hiljaisuudesta sekä viihdyn yksin. Ulkomailla olleesani, yritän välttää paikkoja missä on paljon ihmisiä. Tunnen itseni monesti jonkinverran kömpelöksi avoimien ulkomaalaisten kanssa. Lentokoneeseen pyrin menemään vaikka kuusi tuntia aikaisemmin jotta voisin olla ensimmäisenä jonossa, ettei minun tarvitsisi puhua muille ihmisille, ja inhoan jos joku tulee istumaan viereeni!

Jotain ihmeelistä on kuitenkin meissä suomalaisissa tapahtumassa. Olemme ruvenneet puhumaan! Ainakin netissä. Maahanmuuttokeskusteluun yleensä liitetään negatiivisia asioita mutta minä olen löytänyt siitä jotain positiivista. Se on saanut meidät ulos kuorestamme. Demokratiaan kuuluu keskustelu, demokratisessa valtiossa kansalaisilla on oikeus esittää erilaisia näkökulmia, sekä oikeus olla eri mieltä asioista. Meidän pitää olla eri olla erimieltä asioista koska paras yhteisö on se missä eri näkökulmat saavat kukkia. Demokratian kuuluu myös sananvapaus. Sananvapaus tuo kuitenkin myös ison vastuun sananvapauden käyttäjälle. Sananvapauden nimessä ei voi sanoa mitä tahansa. Jos joku on minun kanssa tässä asiassa erimieltä pyytäisin häntä heti huomenna aamulla vetäisemään esimiestään hihasta ja kertomaan mitä oikeasti pomosta ajattelee, tai kirjoittaa facebookiin niitä negatiivisia tunteita mitä työkaverit sinussa herättävät. Onhan sinulla on oikeus sananvapauteen, työpaikasta en olisi tämän jälkeen enää niin varma.

Inhoan sanontaa maassa maan tavalla, koska se on termi joka ei tarkoita juuri mitään. Otetaanpa esimerkikki, tällä hetkellä mediassa paljon keskustelua herättävä vihapuhe. Netti on täynnä propagandaa, nimettelyä, uhkailua sekä vihaa. Joku oli jopa perustanut ministerien tapporyhmän, johon ihmiset saivat mennä painamaan ”tykkää” nappulaa. Onko tämä sitä maassa maan tavalla? Rakastan keskustelua ja tykkään ottaa välillä kunnon erän väittelyä, jossa osapuolilla on hyvät kiihkeätkin argumentit. Hyvä keskustelu tapahtuu hyvässä hengessä vaikka mielipiteet eroavat toisistaan. Väittelyyn ei kuuluu nimittely, eikä haukkuminen. On osattava tuoda mielipiteet rakentavasti esille.

Meidän on opeteltava keskustelukultturia missä me kunnioitamme toistemme näkemyksiä, sekä mielipiteitä. Toisen mielipiteen Kunniottaminen ei suinkaan tarkoita, että keskusteltavan kanssa oltaisiin samaa mieltä asiasta. Kuvittelemme usein pahoinpitelyn olevan fyysistä mutta pahoinpitely voi myös olla verbaalista. Voimme nyky-yhteiskunnassa pahoinpidellä toista ihmistä jota emme näe ja joka voi istua satojen, jopa tuhansien kilometrien päässä oman kotinsa sohvalla.

Rakastamme säätää uusia lakeja. Joka kerta kun maatamme on repinyt joku tragedia olemme olleet välittömästi vaatimassa uusia lakia tai säädöksiä. Jokelan kouluammuskelun yhteydessä vaadimme viranomaisilta tiukempaa internetin valvontaa. Kauhajoen ammuskelussa vaadimme aselain muuttamista. Sellon tragedian yhteysessä vielä tiukempaa aselakia ja nyt Norjan terrori iskun yhteydessä, vaadimme uuteen aselakiin muutosta mikä ei vielä edes ehtinyt astua voimaan. Totta kai uusia lakeja joskus tarvitaan, mutta välillä varmasti riitttäisi keskusteleminen, sureminen ja tilanteen läpikäyminen ihan rauhassa. Mikä siinä keskustelemisessa, sekä tunteiden kertomisessa ja näyttämisessä on meille niin vaikeata? Miksi meidän on helpompi ulkoistaa pahaa oloamme viranomaisille vaatimalla heiltä uusia lakeja, kuin meidän antaa itsellemme hieman aikaa, jotta voimme surra. Viranomaiset eivät voi ottaa meiltä surua pois. Sen voimme tehdä vain itse.

Mielestäni velkakriisiin vellominen on saanut meidät hermoromahduksen partaalle. Euroopassa on menossa talouskriisi, jossa kukaan ei tunnu tietävän mistä laiva alkaa seuraavaksi vuotaa. Irtisanomiset sekä lomautukset ovat jokapäiväisiä uutisissa. Kukaan ei voi tietää, kauanko saa pitää nykyisen työpaikansa. Varmoja työpaikkoja ei enää ole. Luulen tämän ainakin osittain selittävän ihmisten tulevaisuuden pelkoa, vihaa sekä turhauttumista.

Olipa meillä kuinka kovat ajat takana tai edessä, olipa maailmassa menossa konflikteja tai talouskriisejä niin se mitä me ei missään nimessä saada unohtaa on inhimillisyys, empatia ja myötätunto. Koska ne ovat ne tunteet jotka tekevät meistä ihmisiä. Näiden tunteiden puute tekee meistä ihmisistä erityisen julmia muita ihmisiä kohtaan. Voimme tiedostaa loukkaavamme ja satuttavamme muita, mutta me emme välitä tästä, sillä meidän mielestä meillä on siihen täysi oikeus. Oikeus loukata ihmisiä tarvittaessa.

Kadar Gelle

Lähde: http://kadargelle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82513-minun-sananvapaus

Ollessaan maahanmuuttoministerinä Thors puolusti inhimillisyyttä muukalaisvastaisia suuntauksia vastaan. Lisäksi hän on kansanedustajana keskittynyt oikeus-, ympäristö- ja terveyskysymyksiin.

Fredrika Runeberg -palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, joka on toiminut Runebergin tavoin “yhteisön äitinä”. Aiempia palkinnonsaajia ovat muun muassa Elisabeth Rehn (1996), Märta Tikkanen (2001) ja Eva Biaudet (2006).

Ramadanin kestoaika on 29–30 päivää ja se alkaa ja päättyy kuukalenterin mukaisesti, muslimimaat päättävät ramadania saudi arabian uskonnollisten viranomaisten ilmoituksesta.

Eid päivänä ensin käydään aamurukouksessa, sen jälkeen perheet, naapurit ja sukulaiset kokoontuvat syömään ja lapsille jaetaan lahjoja. Eidin kunniaksi Muslimit pukeutuvat uusiin vaatteisiin tai puhtaisiin vaatteisiin ja lapsille ostetaan uusia vaatteita ja leluja. Naapurit ja ystävät antavat toisilleen lahjoja ja he tervehtivät toisiinsa sanoen: ”Eid Mubarak” ja köyhille annetaan almuja.

Ramadanin päättyminen tulee iloisena uutisena kaikille muslimeille, jotka noudattivat paastoa ja muistivat heidän velvollisuuksia. Toisaalta se on myös ikävä uutinen, sillä ramadan on islamin pyhin kuukausi, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Suomensomali verkkosivujen henkilöstön puolesta toivotamme kaikille muslimeille siunattua ja onnellista Eid juhlaa sekä suomessa että ympäri maailmassa.

Suomensomali.com

Shacabka Finland ayaa ku kala qeybsan aragtida EU:da, dad badan ayaa u arka ineysan kamid ahaanshaha isbaheysigaas uusan wax faa’ido ah usoo kordhineyn dalka Finland, maadama dalalkaas ey aad ugu kala horumarsan yihiin dhaqaalaha iyo waxsoosaarka. Dhanka kale dadka taageersan EU:da ayaa ku andacoonaya ineysan Finland ka maarmin ururka EU maadaama dalka Finland uusan qani ku aheyn qeyraadka dabiciga uuna yahay dal dhaqaalihiisa ku tiirsan yahay suuqgeynta dibedda, ganacsiga ugu badana uu kala dhaxeeyo dalalka katirsan EU:da.

Welwelka shacabka ka qabaan isbaheysiga EU iyo hoos udhaca dhaqaale ee kajira dalka Finland ayaa waxey fursad siisay xisbiga xagjirka ee (perussuomalaiset). Xisbigaas oo ah mid curdan ah oo la aasaasay 1994 ayaa wuxuu helay guushii ugu weyneyd doorashadii baarlamanka ee dhacday horaantii sanadkaan. Xisbiga ayaa wuxuu helay 39 kursi, iyadoo markii kahoreysay uu ku lahaa baarlamanka 5 kursi kaliya.

Xisbigaan ayaa qorshihiisa ugu muhiimsan waxaa kamid ahaa inuu adkeeyo siyasada soo galootiga, inuu kasoo horjeesto deymaha lagu caawinayo wadamada EU ee kujira burburka dhaqaale.

Doorashadi baarlamanka kadib waxaa wadahadalki lagu dhisayay xukumada ka baxay ururka (perussuomalaiset) oo la filaayay iney xukumada kamid noqon doonaan. Xisbiga perussuomalaiset ayaa lagu cadaadiyey inuu aqbalo deynta Portugal, xisbigaas oo hore ugu tartamay inuusan ka qeyb qaadan doonin deymaha lasiiyo dalalka EU ee lasoo darastay burburka dhaqaale ayaa isagoo go,ankisa ku adkeysanaya ka baxay wadahadalki lagu dhisaayey xukuumada.

Xisbiyada kale ee waaweyn (kokoomus, SDP) ayey arrintaan u aheyd guul iyo madax furasho, iyagoo awal ka cabsi qabey hadii perussuomalaiset ay xukuumada kamid noqdaan, iney adkaan doonto wadashaqeynta dalka Finland iyo ururka EU.

Hadii meesha ka baxday qatartii ey siyaasiyiinta ka qabeen iska horimaadka xukuumada Finland iyo ururka EU, ayaa wali waxaa jira cadaadis ka imanaya shacabka Finland gaar ahaan gudoomiyaha xisbiga perussuomalaiset Timo Soini iyo taageerayaasha xisbiga oo iyagoo dibeda ka ah xukuumada raba iney saameyn ku yeeshaan go’amada xukumada.

Hadaba iyadoo ey jiraan cadaadis gudaha ah iyo mid dibedda ah oo lagu hayo xukuumada cusub ee Finland ayaa culeyska ugu weyn waxa uu ka haysta deynta wadamada EU u qoondeeyeen dalka Gariiga. Xukuumada Finland oo ka caga jiideysay iney buuxiso kaalinteeda deynta ayaa shuruud ku xirtay deynta Gariiga.

Xukuumada Finland ayaa markii hore qorsheysatay iney ururka EU ka dhaadhiciso in deyntaas ey damaanada qaadaan bankiyada iyo hayada waaweyn ee ceymiska ee kajira EU, taasoo socon weyday. Hadana xukuumada Finland ayaa sameysay qorshe ey si gooni shuruud ula galeyso dowlada Gariiga soo celinta deyntaas, hadana madaxda sare ee EU oo ay ugu horeyso Angela Merkel ayaa shalay ka kahortimid heshiiskaas gaarka ah.

Xukuumada ayey hada cadaadis ku saaran tahay iney deynta kula shuraakowdo dalalka kale ee katirsan ururka EU oo ey u hogaansanaato wadashaqeynta ururka EU ama iney si cad udiido iney deynta bixiso, taasoo waxyeeleyn ku yeelan doonta sumcada iyo magaca dalka Finlad.

Suomensomali.com

“Matkamme päämäärä on auttaa meidän veljiämme ja tuoda somalian humanitaarinen tilanne kansanvälisen yhteisön tietoisuuteen” Erdogan kuvaili.

Mogadishun turvallisuustilanne on edelleen horjuva,vaikka Al Shabaabin joukot poistuivat heidän tukikohdistaan Mogadishussa. Turkin pääministerin matkan aikana turvallisuustoimet olivat kireät, sitä huolimatta kapinalliset heittivät kranaatteja presidenttilinnaan, joka osui siviileihin.

Pääministeri vieraili matkansa aikana Mogadishun pakolaisleireissä ja sairaaloissa nähdäkseen omiin silmiin Itä-Afrikan valtava nälänhätä, joka on ajanut 12 miljoonaa ihmistä riippuvaiseksi humanitaarisesta avusta.

Matkan aikana Turkin suurlähetystö avattiin Mogadishussa, myös Turkin punainen risti avasi sairaalan kärsiville pakolaisille. Turkin Pääministerin matka antoi toivoa ja lohtua sadoille tuhansille pakolaisille ja se oli ikimuistoinen hetki koko somalian kansalle. Turkin hallitus on toiminut vastuullisesti ja ottanut  johtajuuden asema somalian humanitaarisen kriisin ratkaisusa.

Viime viikolla muslimimaiden järjestö (OIC) kokoontui Turkissa keskustelemaan Somalian ja Itä-Afrikan koettelvasta nälänhädästä. Muslimimaiden järjestö lupasi lahjoittaa 350 miljoonaa dollaria Somalian humanitaariseen kriisiin.

Pääministeri Erdoganin viesti on nähtävästi mennyt perille, nyt puhutaan että muut arabimaat haluavat seurata hänen esimerkkiään ja tulevat vierailemaan Mogadishuun seuraavina päivinä.  Qatar ja Yhdistyneet arabiemiraatit suunnittelevat lähettää delegaatiota arvioimaan Somalian nälänhätää.

Kuivuus ja nälänhätä ovat vaikuttaneet kaikissa Itä-Afrikan maissa, mutta ainoastaan Somaliassa on julistettu vakava nälänhätä. Somalian turvallisuustilanne on tehnyt maasta poikkeuksellisen, nälänhädän alue on jakautunut kahteen osaan: suurin osa Mogadishusta on väliaikaishallituksen turvallisuusjoukkojen käsissä, mutta pääkaupungin lähiseutu ja suuri alue Etelä-Somaliasta on ääri-islamilaisen Al-Shabaabin hallinnassa.

Al-Shabaab on syytetty hätäavustusten ja avustusjärjestöjen työn vaikeuttamisesta, koska he ovat kieltäneet avustusjärjestöjen toimintaa alueillaan. Al-Shabaabin johtajilta on tullut ristiriitaisia kommentteja, ensin he antoivat lupaa kaikille avustusjärjestöille, jotka tarjoavat humanitaarista apua, myöhemmin he kumosivat sen päätöksen ja syyttivät joistakin järjestöistä vihollisten tiedostelukoneistoksi.

Toisaalta Yhdysvallat on kieltäytynyt avustamasta Al-Shabaab joukkojen hallitsemia alueita, huolimatta alueen valtavasta nälänhädästä.Nälänhätä on käytetty poliittisesti, taka-ajatuksena asukkaiden evakuoiminen Al-Shabaabin alueelta ja Al-Shabaabin eristäminen.

Ihmiset pakenivat Al Shabaabin alueelta, kun avustukset eivät saavuttaneet perille heidän alueella. Suuret massat ovat paenneet Al-Shabaabin alueelta Mogadishuun ja jotkut ylittivät Somalian naapurimaihin rajoille. BBC radion somalikielinen lähetys on haastattelut perheitä, jotka kertoivat omista tarinoista. Nämä pakolaiset kulkivat satoja kilometrejä ja matkan aikana lapset ja vanhukset menehtyivät ennen kuin he saapuivat pakolaisleireille.

Avustusjärjestöt ovat antaneet epämääräisiä lausuntoja nälänhädän laajuudesta. Avustusjärjestöt ovat ensin ilmoittaneet, että Mogadishussa on saapunut 100 000 pakolaista ja myöhemmin ovat kertoneet, että luku olisi 300 000 pakolaista tai 100 000 perhettä. Mogadishun pakolaisleirit, Etiopian ja Somalian rajalla sijaitseva Dolon pakolaisleiri ja maailman suurin pakolaisleiri Dhaadhaab on virrannut suuria massoja, jotka pakenevat kuolemasta nälkään.

Somalian väliaikaishallitusta on syytetty laajalle levinneestä korruptiosta, joka on ansainnut Somalialle maailman korruptoitunein maan tittelin. Humanitaarisen avun jakelu Mogadishussa on viivästänyt byrokratian ja korrupion jalkoihin, viime viikolla väliaikaishallituksen joukot kävivät ryöstämässä ruokaapua varastoista. Ruoka-apu viivästyy varastoissa viikkoja ennen kuin se toimitetaan ihmisille, vaikka heitä kuolee päivittäisesti.

Tämä on toinen kerta kuin Somaliassa puhkeaa nälänhätä maan pitkän sisällissodan aikana, Etelä-Somaliassa oli  samanlainen nälänhätä vuonna 1992. Silloin alueella taistelivat sotapäälliköt vallanjaosta ja he estivät avustusten kuljetusta kriisialueilla ja sen seurauksena noin 300 000 somalialaista kuolivat nälänhätään.

Turvallisuus ja taloudellisuus kulkevat käsi kädessä. Somalian tilannen pysyy synkkänä ja surullisena niin kauan kuin Somalian poliittinen kriisi ratkaistaan väkivalloin ja poliittiset ryhmät ja islamistiset organisaatiot jatkavat vallantaisteluja silmittömästi.